Iho on ihmisen suurin elin, ja sen tehtävänä on suojata meitä päästä varpaisiin. Iho on uloimmainen suojakerroksemme, joka pitää bakteerit sekä muut haitalliset mikro-organismit ja aineet elimistön ulkopuolella. Iho on herkkä kosketukselle, kivulle, lämmölle ja kylmyydelle – ja tärkeä osa lämpötilan säätelyä. Iho säätelee myös elimistön nestetasapainoa ja estää nesteiden haihtumista, joka johtaisi ihon kuivumiseen.
 |
Lapsen syntyessä iho ei ole vielä täysin kehittynyt vaan jatkaa kehittymistään. Suurimmat muutokset vauvan ihossa tapahtuvat ensimmäisen elinvuoden aikana, mutta jotkin ihon toiminnot kehittyvät lopulliseen muotoonsa vasta pidemmän ajan kuluessa. Koska vauvan iho ei ole täysin kehittynyt ja eroaa aikuisen ihosta, se on herkempi ja tarvitsee säännöllistä ja ennaltaehkäisevää hoitoa. |
Vauvan iho koostuu kolmesta kerroksesta, jotka ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskudos. Jokaisella kerroksella on omat tehtävänsä, ja yhdessä ne ylläpitävät monimutkaista tasapainoa huolehtimalla ihon kosteudesta ja rasvapitoisuudesta sekä elimistön suojaamisesta bakteereilta ja ulkopuolisilta mikro-organismeilta. Jos vauvan iho kuivuu, siihen voi tulla halkeamia, joista ärsyttävät aineet ja allergeenit pääsevät tunkeutumaan sisään. Vauvan ihon kuivumisen ehkäisemiseksi on tärkeää kosteuttaa ihoa esimerkiksi kylvyn jälkeen ja suojata ihoa vaipanvaihdon yhteydessä.
Vauvan ihon suojakerros
Ihon rakenne muistuttaa tiiliseinää. Vauvan ihosolut ovat pienempiä kuin aikuisella. Vauvan ihon sarveiskerros on huomattavasti ohuempi, eikä sen toiminta ole vielä yhtä kehittynyt kuin aikuisella. Siksi muun muassa bakteerit ja allergeenit pääsevät helpommin tunkeutumaan sen läpi. Vauvan iho on aikuisen ihoa läpäisevämpi ja kuivuu helpommin.
|
Aikuisen ihon suojakerros
Aikuisen ihon ”rakennuskivet” (=ihosolut) ovat täysin kehittyneet ja paljon suuremmat kuin vauvalla, joten ne estävät paremmin kosteuden haihtumista ihosta. Näin ollen aikuisen iho ei kuivu yhtä helposti.
|